Marraskuussa Espan kulmalla

On unelmia. Ja sitten on toteutuneita unelmia. Kuten tämäkin pieni tarina.

Kävelin sisään vuosi sitten Taito Shop Helsinkiin, ihastelin tuotteita ja päädyin ostamaankin itselleni pellavaisen mekon. Kassalla oli mukava henkilö, jonka kanssa tuli juttua siitä, että oli hienoa nähdä lappilainen yritys heidän ikkunassaan. Kerroin, että kudon villahuiveja myyntiin ja yhtäkkiä olimmekin jo sopimassa yritykselleni ikkunapaikkaa tulevaan syksyyn.

Eli marraskuussa minun tuotteeni löytyvät Espan kulmalta (Taito Shop Helsinki, Eteläesplanadi 4). Rakennan näyteikkunan yhdessä ihanien tyttärieni kanssa ja odotan mielenkiinnolla, millainen me siitä saadaan. Toivottavasti sinulla on aikaa käväistä katsomassa ja vaikka ostoksillakin. Tuotteita on vähäinen valikoima, mutta kaikki tuotteeni on tehty Inarijärven rannalla kotini yläkerrassa. Suunnittelu tulee sydämestä ja Inarin maisemista, jokaisella värillä on oma merkityksensä.

Tervetuloa!

Iloista vappua

Vapun päivä eli työläisten päivä sopii myös käsityöläisen juhlapäiväksi. Suurin osa villahuivieni tekemiseen kuluvasta ajasta menee käsin tehtävien työvaiheiden työstämiseen. Tiesitkö, että kangaspuissa kudottavan kankaan ns. rakentamiseen liittyy manuaalisia työvaiheita ainakin

  1. villalankojen valmistelu loimen luomista varten (usein vyyhdet keritään kerälle langan juoksua helpottamaan)
  2. loimen luonti luomapuissa
  3. letitetyn loimen jakaminen käärinpirtaan tai -kaiteeseen loimen tasaisuuden aikaansaamiseksi
  4. loimen loimitukille veto (tähän on hyvä olla pari kaveria, mutta yksinkin onnistuu)
  5. loimilankojen niisintä
  6. lankojen pujotus pirtaan
  7. alkusolmujen teko (kangastukilta tulevan kankaan varpaan)
  8. polkusten sitominen

Tämän lisäksi joku (omalla kohdallani minä itse Inarissa) on suunnitellut tulevan huivin, laskenut lankaluvut ja langan menekin, tilannut langat tarvittaessa. Alkuvalmisteluihin voi liittyä vaikkapa lankojen värjäystä, jota itse mieluusti toteutan aina kesäisin. Kudonnan jälkeen huivin reunat solmitaan ja hapsut tasataan.

Samasta loimesta tulee yleensä 3-10 huivia. Itse arastelen loimen ja kuteen päävärien sekoittamista, mutta pidän oranssista ja oranssia saa yhdistämällä punaista ja keltaista. Näin syntyi kudontaurani kolmas Syksyn kajo -huivi. Siinä punaiseen huiviloimeen onkin kudottu pääväriksi keltaista.

Hyvää naistenpäivää

Toivotan kaikille itsenäisen Suomen ja koko maailman naisille hyvää kansainvälistä naistenpäivää.

Kaikki eivät koskaan pääse toteuttamaan unelmiaan, mutta omalta kohdaltani voin vain sanoa, että menneen vuoden aikana olen omistani yhden onnistunut kosketeltavaksi tekemään. Tämä ihana umpisuomalainen villahuivi – Oodi Suomelle – oli yksi pitkäaikaisista haaveistani ja nyt se on toteutunut.

Koko villan valmistusprosessi on tapahtunut Suomessa, karitsan syntymisestä villahuivin viimeistelyyn saakka.

Oodi Suomelle -villahuivin villat ovat lähtöisin pientiloilta Tottirannasta ja Torniosta.

Kunniamaininta Finnsheep ry:n kilpailusta

Hyvää ystävänpäivää

Olen saanut viime vuonna uusia ystäviä ja toivon, että sama onni jatkuu edelleen. Olen myös päässyt tapaamaan vanhoja ystäviäni ja sukulaisiani ja se on ollut minulle erittäin mieluista. Ja henkilökohtaisesti sanoisin vielä, että perhe on sitä parasta ystävyyttä ja tukea, mitä ihminen voi elämänsä aikana saada.

Koska olen käsityöhöperö, on tärkeää, että ystäväni ja läheiseni arvostavat minua käsitöiden tekijänäkin. Mitä enemmän toteutan haaveitani, sitä enemmän huomaan olevani oma itseni. Oli se sitten pieni silkkivillainen huivi ja sen hapsut tai jotain paljon suurempaa.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Olen vihdoinkin löytänyt täysin kotimaisen langan, joka sopii myös huivien kudontaan. Jännityksellä itsekin odotan, millaisia huiveja langasta syntyy. Siitä kerron lisää heti, kun ensimmäinen loimi on puissa.

Itsenäisyyspäivä merkitsee minulle hyvin paljon. Sydämessäni on kotimaani Suomi ja olen suomalainen, vaikkakin tarkemmin sanottuna kainuulainen. Olen ylpeä juuristani ja erityisesti geeniperimästäni käsityöntekijänä. Äidinmaidosta kudontaa ja lapsuuden mökkireissuista muut näpertelyt.

Itsenäisyyspäivänä kumarran siniristilipulle ja olen ylpeä, että saan asua Suomessa.

Hyvää juhannusta

Tiesitkö, että juhannukseen liittyy valtavasti erilaisia uskomuksia. Vanhaan aikaan pirttiin tuotiin Lapissa kieloja ja tuomenoksia. Koivut ovat olleet porraspielessä omalla kotiseudullani Kainuussakin. Kalastajani kanssa laitoimme juhannusaattoseilauksellekin koivut veneen laitoihin.

Juhannusta on vietetty jo vuodesta 1316 ja juhlapyhäksi se vakiintui vuonna 1955. Juhannusta vietetään aina 20.-26.6. ajalle osuvana perjantaina ja lauantaina.

Isolla Inarilla.

Minun kesäni alkaa aina juhannusviikosta. Juhannus on veden liplatusta ja aallon loisketta. Linnut ovat hyshys pesillään, rentukat, suopursut ja kullerot kukkivat. Lapin luonto herää eloon, minäkin.

Hyvää itsenäisyyspäivää

Tämän itsenäisyyspäivän tervehdyksen omistan maamme veteraaneille ja yhdelle isänmaallisimmista ihmisistä, kenet olen tuntenut: tänä syksynä poisnukkuneelle miehelleni. Hänellä oli toiveena saada 50-vuotislahjakseen Suomi Leijona -lapintakki. Sitä en tehnyt, sen sijaan hän sai lahjaksi luhkan isänmaamme väreissä.

Taivaan värit, puhtoinen lumi, rakkaus, hyvyys, arvostus, siitä on isänmaa tehty.

Oppiminen tuo lisää intoa käsityöläisyyteen

Osallistun Inarissa Luovien alojen ja matkailun lyhytkoulutukseen. Koulutuksen tavoitteena on kehittää matkailupalvelutuote, jossa käsityöllä on suuri merkitys. Omasta käsityöstä voikin kertoa tarinoita innostavasti ja omaa tekemistä on myös mukava opettaa edelleen muille.

Valmiit lankapuolat sukkuloissa. Kasvivärjätyt langat (koivu, suopursu) olivat lähellä toisiaan ja sukkulat piti numeroida.

Millaisen työpajan tai tutustumisen sinä haluaisit? Kerro ideoita ja toiveita sähköpostiini anne(at)inarihandicrafts.fi.